Maanantai

Taas saapui liian aikaisin kai.. Niinhän se Apulanta laulaa.
Nyt on tosiaan semmoinen olo.
Flunssapöpö ei ota häipyäkseen.
Ja viikonloppu olisi voinut muutenkin mennä mukavammissa merkeissä.

Piti käydä pientä keskustelua sen toisen kanssa. Nykytilanteesta.
Sillä tällaisena se ei voi jatkua.
Keskustelu oli kovin yksipuolista.
Vastaukset olivat yhden sanan mittaisia. Tai epämääräisiä ynähdyksiä.
Aikoo tuo kuulema osallistua parisuhteen ylläpitämiseen.
Sitä en sitten tiedä, että koska.

Väsyttää ihan julmetusti. Itsetunto on nollassa.
Ja stressilevelit jossain miljoonassa. Vaan jaksettava on.
Onneksi muutaman viikon päästä on tulossa viikon miniloma.
Vaihdan maisemaa. Ja ajattelen vain itseäni.
Se toinen selviytyköön lemmikin kanssa miten parhaimmaksi näkee.
Ehkä viikko erossa tekee hyvää.
Jonkin muutoksen se ainakin tuo tullessaan.

Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.

Tänään ei kukaan vastaa

Iskipä sitten kunnon flunssapöpö.
Väsyttää.
Koko kroppaa kolottaa.
Pää täynnä räkää ja kuumeinen olo.
Vietin yhden päivän kotona sairastaen.

Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.

Vedenpaisumuksen jälkeen

Eipä tuonut työväen juhlan tarjoama vapaapäivä helpotusta..
Niin se toinen kulutti päivänsä tietokoneella touhuten ja sohvalla nukkuen.
Jos joku asia harmittaa niin erityisesti se, että sanotaan yhtä ja tehdään toista.
Ja sekin harmittaa, että tiesin näin käyvän jo silloin, kun se toinen sen sanoi.
Paha mieli. Masentaa. Ahdistaa.
Puran sen väärällä tavalla. Tai en edes pura, vaan pakkaan sitä sisälleni.
Kunnes taas räjähtää.
Ehkä pitäisi vain kadota johonkin..

Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.

Jos maailma kääntyy nurin

Viikonloppuna oli vähän parempaa, pitkästä aikaa.
Toivottavasti vapun vapaa tuo sitä lisää.
Tosin nukkumiset on jäänyt vähille, kiitos lemmikin.
Herättää aamuyöstä neljän-viiden välillä.
Väsymys on paitsi fyysistä myös henkistä.
Lomaa odotellessa.

Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.

Puolikas ihminen

Edellisen tekstin otsikon kysymykseen vastaisin kyllä.

Puolitoista kuukautta mennyt ilman ja sekö minua, suhteen aktiivisempaa osapuolta ahdistaa oikein huolella.
Vaan mitäpä minun ahdistuksestani, kun sitä toista ahdistaa ja masentaa vielä enemmän.
Sen takia moinen kuiva kausikin.

Minä olen kai se paha. Vaikka minäkin olen hajoamassa. Itsetunto mataa pohjamudissa. Syyllisyys painaa hartiaa. Vaan minkä teet. Tarpeet ne on minullakin.
Ja se toinen tuntuu huomioivan vaan lemmikin. Kai se tuo jotain helpotusta ahdistukseen. Ja minä puolestani kadehdin jokaista silitystä, jokaista lemmikille suunnattua kutsuhuutoa.

Silti.. Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.

Itkisitkö onnesta

Säästöliekillä on taas menty viimeiset viikot.
Se toinen ei halua, lemmikki saa minua enemmän huomiota.
Tarvitsen enemmän, useammin.
Hellyyttä, läheisyyttä ja seksiä.
Eikä itsetuntoni kestä niiden jatkuvaa vonkaamista ja torjutuksi tulemista.
Mieli maassa, häviäjäfiilis.
Ei kai omia tarpeitaan ja halujaan pitäisi pyydellä anteeksi.
Silti syyllinen olo.
Itsekäs paska?

Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.

Kissaihmiset

Lemmikki on ollut reilun kuukauden, mahtava villikko koko otus.
Isäntäväki vaan on kärsinyt flunssasta ja kuumeesta jo jonkin aikaa ja itselläni selkäkin tehnyt kepposiaan.
Tunnelma on kuitenkin pysynyt hyvänä kaikesta väsymyksestä huolimatta.
Kevät tekee tuloaan ja aamut on valoisampia, jaksaa ihan toisella tavalla.
Toivottavasti pian saadaan lisää lämpöä ja aurinkoakin.

Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.

Viisaat jatkais talviuniaan

Lemmikin osalta suunnitelmiin tuli muutos. Alkuperäinen pentu ei sitten muuttanutkaan meille, mutta sen sijaan toinen riiviö muutti. Riiviö on nyt viettänyt viikon meidän jaloissa pyörien. Välillä tuo osaa olla syötävän söpö, kunnes se riiviö-puoli tulee esiin. Siinä kohden on parempi piiloutua peiton alle ja odottaa, että kohtaus menee ohi. Sen toisen kanssa ollaan molemmat oltu väsyneessä joskin tyytyväisessä olotilassa. Kotityöt on pidetty minimissään ja jaetaan nekin vähät tekemiset kummankin jaksamisen mukaan.

Masennuksen ja ahdistuksen tunteet ovat pysyneet ilmeisen hyvin poissa, väsymystä on siis kuitenkin edelleen kuvioissa. Saattaa kyllä olla talvenkin tekosia, itseäni alkaa ainakin jo tympimään kylmä, pimeä ja ajoittain kosteat kelit. Kesää kaivaten siis. Kesää odotellessa keräilen itseeni inspiraatiota, jos saisi jotain joskus aikaiseksi omien harrastusten saralla. Ja saahan sitä välillä toki laiskotellakin, ilman syyllisyyden tunteita. Ollaankin pötkötelty sohvalla koko konkkaronkka, lemmikki ja me. Meneehän ne illat niinkin ihan mukavasti. :)

Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.

Kuu saa valtansa auringolta

Elo on jatkunut kuta kuinkin samoin kuin edellisessä postauksessa kirjoitin. Se toinen on edelleen hyväntuulinen ja viihtyy lähellä, joskin on ajoittain todella väsynyt. Lääkitys varmaankin osasyynä, mutta uskoakseni muillakin asioilla on vaikutusta. Sen toisen luottamus on varmasti tärkeä tekijä ja uskoakseni lujittunut entisestään. Ja oma kärsivällisyyteni ja yritys ymmärtää on luultavasti ollut myös avuksi. Harrastusten suhteen tehdyt päätökset ovat taatusti myös vähentäneet painoa sen toisen hartioilla ja tuntee olonsa vapautuneemmaksi siltä osin.

Tuleva lemmikkimme on puolivälissä luovutusikään. Se toinen odottaa kuin kuuta nousevaa, että saadaan vauva kotiin. Tavallaan odotan itsekin, vaikka samaan aikaan olen hieman pettynyt. Pettynyt siksi, että alkuun puhuttiin meidän vauvasta, meidän perheenjäsenestä ja nyt se toinen on jo päättänyt lemmikin nimen, minun mielipidettä huomioimatta. Mutta nämä ovat loppupeleissä kuitenkin melko pieniä harmituksen aiheita. Ja mitäs me pienistä, kun ei pienetkään meistä. :)

Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.

Kitara ja tähdet

Joulua vietettiin eri osotteissa, uusi vuosi vaihtui ihan kahden kesken kotosalla, mitä nyt käytiin katsomassa kaupungin ilotulituksia. Se toinen on ollut erikoisessa mielentilassa, hyvässä sellaisessa. Aktiivinenkin tuo on ollut, tehnyt kotitöitä ja makuukammarin puolella on riittänyt lempeä. En valita. ;)

Meille tulee myös perheenlisäystä, kuten aiemmin kirjoitin. Saimme kasvattajalta vahvistuksen, että pentu on meille varattu. Ja se toinen päätti sijoittaa kumitassuiseen kulkupeliinkin. Jatkossa päästään siis liikkumaan yhdessä bussiyhteyksistä riippumatta ja pidempiäkin matkoja.

Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.