Viisaus ei asu meissä

Mitä hupsuttelua eilen. Se toinen päätti iltasella harjoitella toista kotimaista.
Minulla sukulaissuhteet velvoittaa kyseisen kielen hallintaan.
Ja se toinen on niin lutuna ja yrittää myös oppia tuon kielen.
Ihan kaikkia käyttämiäni sanoja ei ymmärtänyt, mutta tarpeeksi.
Meidän keskustelussa ei kyllä ollut päätä eikä häntää.
Mutta oli ainakin hauskaa.
Varsinkin kun se toinen ymmärsi tahattomasti (tai tahallaan) kysymykseni kaksimielisesti.

Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.

Hyvä ihminen

Se toinen uppoutui kovasti musiikkiharrastuksiinsa viikonloppuna. On ollut ihan hyväntuulinen, ei siinä mitään. Harmillista kyllä, se ei näkynyt parisuhteessa millään muotoa. En päässyt edes top 3 -listalle. Eli vaikka muuten oli ihan mukava viikonloppu, niin on ikävä..

Tai sitten olen vain itsekeskeinen, huomionkipeä ja takertuva idiootti..

Rakastan kuitenkin. Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.

Jos huomenna kaikki on toisin

Pari viikonloppua on nyt mennyt ihan mukavissa merkeissä, joskin tämä viimeisin oli hieman yksinäinen kun se toinen huiteli omia menojaan perjantaina ja sunnuntaina. Ja nukkui koko lauantain. En kyllä sitten osaa sanoa, johtuiko koko päivän nokoset krapulasta vai lääkkeistä. Välillä kyllä vähän huolestuttaa nuo toisen nukkumiset, varsinkin kun osa tuosta kaikesta väsymyksestä johtuu selvästi lääkityksestä.. Ja kun tuo ei osaa kuitenkaan öisin nukkua kunnolla. Kukkuu arkisin kevyesti yhteen asti yöllä ja välillä uni on varsin levotonta: kuorsausta, hampaiden narskuttelua jne. Ja viikonloppuna sitten kuittaa noita univelkoja 12 tunnin unilla. Mutta kaipa tuo aikuinen ihminen itse tietää ja hoitaa. Itsekin olen välillä niin väsynyt, että tekisi mieli vain maata lattialla äxänä, kuulokkeet korvilla musiikkia kuunnellen.

Tässä on sattuneesta syystä tullut viime aikoina luettua melko paljon aineistoa liittyen masennukseen ja ahdistukseen. En noista tuon toisen hoidoista tiedä mitään sen tarkempaa, mutta hieman valoa tulevaisuuteen olen kuitenkin lukemastani saanut. Masennuksesta, ahdistuksesta ja paniikkihäiriöstä kun on lukemani mukaan mahdollista parantua. Tosin se parantuminen tapahtuu harvemmin pelkästään lääkkeillä, terapialla on suuri merkitys parantumisen suhteen. Eikä läheisten tukikaan varmaan pahitteeksi ole. Joten sormet ristissä täällä olen ja toivon, että joskus nämä ovat muistoja vain.

Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.

180 astetta

Takana taas onnistunut viikonloppu. Se toinen lähti yllättäen seuraksi viihteelle, pidettiin hauskaa ystäväporukalla. Sunnuntaina nautittiin kahden kesken kotona pizzasta, formuloista ja toisistamme. Reppanan oli väsy, nukkui melkein koko illan.

Pienesti jäi kyllä paha maku ystävän kommentista. Olisi helpompaa, jos voisi kertoa syyt siihen, miksi se toinen lähtee niin harvoin mukaan. Mutta näillä korteilla pelataan. Sitä paitsi, täytyy nauttia hyvistä hetkistä silloin kun se on mahdollista. Viis muiden mielipiteistä ja kommenteista. Ihan vapaasti saa tulla kokeilemaan meikäläisen buutseja, jos kuvittelee selviävänsä paremmin.

Rakastan tänään. Enemmän kuin eilen. Vähemmän kuin huomenna.